Murtumia blokissa vähemmän veroja = vähemmän hallintoa = enemmän vapautta

kansallissosialismi ei ole oikeistolaisuutta

Miksi siis kansallissosialisteja nimitetään äärioikeistolaisiksi? Onko tässä takoitushakuisuutta? Vasemmiston tarve leimata oikeistoa?

Nykyisistä kansallissosialisteista en tiedä mutta historiallisestihan kyse on ollut totalirismistä, yhden puolueen vallasta ja joka asiaan puuttuvasta, äärimmäisen vahvasta keskushallinnosta. Tämä on mielestäni lähempänä kommunismia kuin oikeistolaisuutta. Ainoa ero lienee että terrorin kohteet valitaan toisessa enempi yhteiskuntaluokan ja toisessa etnisen taustan perusteella. Molemmissa toki poliittiset vastustajat saavat tuta!

Oikeistolaisuus on mielestäni tämän vastakohta: laajat yksilönvapaudet, vapaa markkinatalous, pieni ja hajautettu hallinto. Laissez-faire.

Jos joku lukija siis tietää miksi kansallisSOSIALISTEJA nimitetään äärioikeistolaisiksi, niin antaa tulla asiallisia vastauksia, odotan mielenkiinnolla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Miksi siis kansallissosialisteja nimitetään äärioikeistolaisiksi?"

- Koska heidän valtaanpääsynsä jälkeen vasemmiston edustajat istuvat linnassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kilpailevat samoilla apajilla kalastelevat fraktiot pitää ensimmäiseksi eliminoida.
(vrt. Bolshevikit ja Menshevikit)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Eiköhän termi 'äärioikeisto' ole vakiintunut jo aika kauan sitten.

Jyrki Paldán

Entä sitten anarkistit, miksi heitä kutsutaan äärivasemmistolaisiksi jos kerran keskusjohtoisuus otetaan vasemmistolaisuuden määritelmäksi? Anarkistithan pyrkivät nimenomaan hajauttamaan valtaa mahdollisimman paljon ja minimoimaan hierarkiat(siksi anarkistit vastustavat myös laissez faire-tyylistä markkinataloutta), mukaanluettuna kaikki valtiovalta.

Oikeistolaisuus ja vasemmistolaisuus ei ole koskaan ollut pelkkää talouspolitiikkaa ja kummastakin löytyy useita määritelmiä. Esittämäsi tapa määritellä akselin ääripäät keskusjohtoisuuden näkökulmasta on yksi vaihtoehto, kun taas esimerkiksi suhtautuminen omistusoikeuksiin on toinen ja suhtautuminen yksilöllisyyteen kolmas. En tosin ole kyllä oikein koskaan ymmärtänyt miksi kansallissosialisteja kutsutaan äärioikeistoksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Puhtaasti sosiologisesti analysoiden kansallissosialistit ovat yhtä vasemmistolaisia kuin kommunistitkin. Molemmat sälyttävät jo syntymästään asti kansalaiselle velvoitteita ja vastuita yhteiskuntaa kohtaan. Kaikki sylivauvat ovat jo alusta alkaen velkaa yhteiskunnalle kaikesta siitä minkä joutuvat ottamaan vastaan, halusivatpa he sitä tai ei.

Kommunistit ovat vielä jonkin verran vasemmistolaisempia siinä mielessä, että he ulottavat tämän sosiologisen ulottuvuuden myös talouteen kieltämällä yksityisen liiketoiminnan harjoittamisen. Tässä suhteessa kansallissosialistit ovat pragmaattisempia ja ymmärtävät käytännön rajoitteet totalitaarisuudessakin.

Toisaalta kansallissosialistit ovat suoraviivaisempia tuomaan julki oppinsa sisällön kaikessa raadollisuudessaan eivätkä he terrorissaan yhteiskuntaa kohtaan pyri samalla tavalla naamioimaan sitä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Suomalaiset anarkistit ovat jonkin sortin radikaaleja, mutta poliittisia anarkisteja nämä ns. anarkistiryhmät/sen nimissä esiintyvät yksilöt eivät julkikuvansa perusteella pääsääntöisesti ole.

Anarkismi ei kylläkään kannata keskujohtoisesti järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja haluaa purkaa valtarakenteita, koska se korostaa yksilön itsemääräämisoikeutta,
mutta se ei myöskään sodi vastaan yksilön oikeutta olla osana sellaista.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Propagandassa ja ideologioissa harvemmin totuudella(tai edes minkään asian objektiivisella tarkastelulla) on merkitystä.

Eihän tässä millään ajatuksilla pelata. Jos olet eri mieltä, olet äärioikeistoa ja/tai natsi. Ja se on paha, niin nyt on jokaisen kalloon hakattu jo.

Ja kärkenä tietysti kahden sekunnin ajatus siitä, että kaikki maailman ihmiset ovat samanarvoisia. Ja toisessa päässä yhtä jalostamaton ajatus, että kaikki muut ovat vähempiarvoisia.

Mitään kummempaa perustelua ei kumpaankaan tietysti ole.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Ei minua ole kukaan sanonut natsiksi tai äärioikeistolaiseksi vaikka olen hyvin usein eri mieltä monien kanssa. Tuo määritelmä ei siis päde. Olisi kumma, jos kaikilla äärioikeiston tuomitsevilla keskenään monissa poliittisissa kysymyksissä kamppalevilla näkemyksillä olisi jokin yhteinen "ideologia", joka tuomitsisi eri tavalla ajattelevat natseiksi koska silloinhan kaikki tuomitsisivat toisiaan natseiksi eikä vain sitä tiettyä porukkaa, joka tulee pääsääntöisesti tuomituksi. Eri aatesuunnilla tuntuu olevan aika hyvä ja selkeä näkemys yleensä siitä, millaiset kriteerit natsiudelta edellytetään ja toisinajattelu ei siihen riitä alkuunkaan. Tuollainen "toisinajattelijat tuomitaan natseiksi" on vain tekopyhää uhriutumista.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Itsekään en ole kuullut kuin korkeintaan äärimmäisen vasemmalla uivien luokittelevan ihmisiä kuten äärimmäisen oikealla uivat tekevät, vatustajiksi. Normaalissa elämässä tai politiikassa ei törmää moiseen, mutta uhriutumiseen sitäkin useammin. Se pitäisi lisätä ääriaineksen tunnusmerkkeihin; vasemmisto, oikeisto ja sotivat muslimit sekä kristityt uhriutuvat kuin pienet lapset kotitöiden edessä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eihän natseja ole ollut olemassakaan muualla kuin Neuvostopropakandassa, hyvin on mennyt perille.

Kansallisen sosialismin tullessa Neuvostotasavaltoihin hajosi koko suuri ja mahtava.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #17

Et ole ilmeisesti tutustunut esimerkiksi toisen maailmansodan aikaiseen Yhdysvaltojen propagandaan vai onko sekin "neuvostopropagandaa" sitten? Kyllä länsiliittoutuneet puhuivat natseista. Neuvostoliitossa suosittiin sen sijaan nimitystä 'fasisti'.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Bolshevikithan tuon termin äärioikeistolaisuus ottivat käyttöön leimatakseen poliittiset vastustajansa. Järjen hiventä asiassa ei tietenkään ole, mikä ei tosin tule yllätyksenä laitavasemmiston historia huomioon ottaen.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Siksi, koska koko nimitys tulee saksalaisesta perinteestä, ja sen taustalla on Bismarckin sosiaalipoliittinen ohjelma. Tätä kutsuttiin katederisosialismin tai tutummin valtiososialismin nimellä, ja se oli olennainen osa konservatiivisen saksalaisen oikeiston ohjelmaa. Sen taustalla oli pyrkimys omavaraisuuteen ja yhteiskuntarauhaan sekä näkemys, että kansantalouden tulisi palvella valtiota.

Bismarckin ja hänen takanaan olleen saksalaisen konservatiivisen oikeiston silloisena tavoitteena oli nimenomaan turvata olemassaolevat valtiorakenteet, talousjärjestys ja kansallinen yhtenäisyys, ja tässä sosiaalipoliittinen ohjelma oli käytännöllinen työkalu. Sen ajan sosialistit ja kommunistit puolestaan halusivat kumota olemassaolevan valtiovallan, suorittaa taloudellisen uusjaon ja pitkällä tähtäimellä tehdä lopun kansakunnan käsitteestä.

Natsit muovasivat tästä konservatiivien valtiososialistisesta politiikasta oman versionsa, jolle he antoivat luontevasti nimen kansallissosialismi. Kyseessähän oli omanlaisensa populistipuolue, joten heille kansa, "volk", oli olennaisempi käsite kuin maa tai valtio.

Kaikki aikalaiset tunnistivat sen lähtökohdat, ja ymmärsivät sen osaksi konservatiivisen oikeiston toteuttaman sosiaalipolitiikan jatkumoa. Kukaan ei pitänyt natseja vasemmistolaisina, ja valtiopäivillä kansallissosialistisen puolueen edustajat myös istutettiin sinne oikealle puolen salia.

Suomessakin muuten Akateeminen Karjala-Seura otti 1930-luvulla tavoitteekseen valtiososialismin. Myös AKS oli leimallisen kansallismielinen ja oikeistolainen.

Ei kukaan poliittista historiaa tunteva kuvittele, että oikeiston määrittävä ominaisuus olisi ollut kautta aikain markkinatalous tai liberalismi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"sekä näkemys, että kansantalouden tulisi palvella valtiota."

Tuo on oleellinen pointti, joka tekee ideologiasta sosialistisen. Hiukan samaa yritin ylimmässä kommentissani luonnehtia. Nykypäivänä tuo bismarckilainen sosialismi vallitsee melko pitkälle Kiinassa, jossa Deng Xiao Ping luopui yksityisyritteliäisyyden rajoituksista perustellen sitä sillä, että "ei ole väliä minkä värinen on kissa kunhan se tappaa hiiren". Se tarkoitttaa nimenomaaan mainitsemaani kansallissosialistien pragmaattista lähtökohtaa kansantalouden rakenteeseen.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Ei kukaan poliittista historiaa tunteva kuvittele, että oikeiston määrittävä ominaisuus olisi ollut kautta aikain markkinatalous tai liberalismi."

Niinpä. Kun de l'Assemblée constituante päätti istumajärjestyksestään vuonna 1791, markkinataloutta ja liberalismia kannatettiin vasemmalla ja vastustettiin oikealla. Oikeiston eli rojalistien suurin myönnytys valistukselle ja vallankumoukselle oli se, että he ylipäätään suostuivat ottamaan osaa minkäänlaisen perustuslain laatimiseen, heidän ihanteensa kun yhä oli ancien regimé ja Bourbonien yksinvaltius.
Ja tuo laissez-faire on siitä kimurantti "liberaali" periaate, että sen alkuperäisenä tavoitteena oli nimenomaan pönkittää yksinvaltiutta, ei horjuttaa sitä. Se olisikin ehkä helpompi mieltää domeenitalouden eikä markkinatalouden oppina. Tässä merkityksessä laissez-fairen nykyisetkin akolyytit näkyvät tavoittelevan sitä, joskin häveliäästi ja peitetysti.

Kalevi Wahrman

Siksi oikeistolaisia, kapitalistisia:

Natsit ja Saksan talouselämän eliitti ennen Hitlerin valtaannousua

Nyt kun on tullut 80-vuotta Hitlerin valtaannoususta, niin tässä vähän
taustaksi NSDAP:n ja taloudellisen eliitin suhteista ennen Hitlerin
valtaannousua. Hitler teki läpimurron Ruhrin alueen teollisuuden
mahtimiesten piirissä vuonna 1927. Vasta NSDAP:n vaalimenestys syyskuussa
1930 muodostui kuitenkin käännekohdaksi NSDAP:n ja hallitsevan eliitin
välillä. Se edellytti NSDAP:n puolelta toimenpiteitä. Ensinnäkin NSDAP:n
johto teki pesäeron Otto Strasseriin ja hänen kannattajiinsa. Radikaalille
"antikapitalismille" asetettiin suitset. Toiseksi mahdollistettiin
teollisuuden edustajien suora vaikutus NSDAP:n talouspolitiikkaan ja sen
kehittelyyn. Siinä tarkoituksessa perustettiin NSDAP:n talouspoliittinen
osasto uudelleen. Siihen eivät enää kuuluneet keskiluokan edustajat, vaan
mm. seuraavat henkilöt: von Stauss (Deutsche Bankin johtaja), Fischer
(IG-Farben), von Lucke (Flick-konserniin kuuluvan yrityksen
hallintoneuvoston puheenjohtaja), Cordemann-Siemens-konsernin edustaja.

Hitlerin nimenomaisella toivomuksella perustettiin teollisuuden
luottohenkilön Wilhelm Kepplerin johdolla ns. "teollisuuden ystävyyspiiri"
(myöhemmin Freudenskreis des Reichsführer SS Himmler) vuonna 1932. Siihen
kuului 20 teollisuuden ja pankkimaailman johtohahmoa. Siihenkuuluivat mm.
seuraavat Saksan pankkimaailman edustajat: Kurt von Schröder (Kölner
Bankhaus Stein), Emil Meyer (Dresdener Bank), Fritz Reihart (Commerzbank).
Heidän lisäkseen sen jäseninä olivat seuraavat teollisuuden edustajat:
Albert Vögler (Vereinigte Stahlwerke), Otto Steinbrinck (Flick), Ewald
Hecker (Verband Eisen-und Stahlindustrieller), August Rosterg (Wintershall),
Heinrich Schmidt (Kalisyndikat), Rudolf Bingel (Siemens), Emil Helfferich
(Hapag), Hjalmar Schacht ja Graf von Bismarck "Keppler-piirin", jolla
nimellä sitä kutsuttiin, tavoitteena oli "keskustella kansallissosialistisen
johdon talouspoliittisista
suunnitelmista". Hitler tapasi teollisuusedustajien "ystäväpiirin
ensimmäistä kertaa 18. toukokuuta 1932, jolloin hän informoi heitä mm.
suunnitelmista murskata ay-liike ja perustaa yksipuoluejärjestelmä. Yksikään
läsnäoloista ei esittänyt vastalausetta Hitlerin kaavailujen suhteen.

Näiden muutosten jälkeen fasismin talouspolitiikan kehittelyyn vaikuttivat
olennaisesti teollisuuden ja pankkimaailman edustajat. Nämä toimenpiteet
merkitsivät myös, että talouselämä alkoi painostaa presidentti Hindenburgia
yhä lisääntyvästi, jotta hän nimittäisi Hitlerin valtakunnan kansleriksi.
Motiiveista totesi pankkiiri Schröder:

"Talouden miesten yleiset tavoitteet suuntautuivat voimakkaan johtajan
valtaan Saksassa. Tavoitteena oli muodostaa hallitus, jonka valta olisi
pitkäikäinen. Kun NSDAP kärsi ensimmäisen takaiskun 6.11.1932...muodostui
Saksan teollisuuden tuki erityisen välttämättömäksi. Teollisuuden yhteinen
intressi muodostui bolshevismin pelosta ja toivosta, että
kansallissosialistit - ollessaan vallassa - tulisivat luomaan Saksalle
vakaan poliittisen ja taloudellisen perustan. Yhteinen lisäintressi oli
toive Hitlerin taloudellisen ohjelman toteutumista, jossa olennainen kohta
oli siinä, että talous itse pitäisi ohjat käsissään ratkaistessaan
poliittisen johdon asettamia ongelmia." Hän totesi myös, että "Hitlerin
taloudellinen ohjelma oli taloudessa
yleisesti tunnettu ja sen tervehtimä."

Jouko Jokisalo 31.1.2013

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Nyt ahistaa.
Kuinka määriellä ent. NKP:n jäsen, KGB:n työntekijä, valtion keskeistä ja laajentumishaluista asemaa, suuruutta sekä yltiöisänmaallisuutta korostava, naapureitaan valloittava ja vastustajiaan murhauttava tai vankilaan heittävä, upporikas autokraatti ja opportunisti V. Putin?
Eikö hän ole perinteinen homo sovieticus, kommunistisen tuotantolinjan saavutus? Vai ionko hän vain kiertänyt kvinttiympyrän päinvastaiseen suuntaan kuin Aatu ja päätynyt enharmoniseksi "Putleriksi"?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Putin ei ole kommari eikä natsi vaan kansallismielinen äärikeskustalainen populisti, joka pyrkii kaventamaan demokratiaa ja vahvistamaan yksinvaltaansa. Silloin kun on valta käsissä, ei kannata olla mitään äärilaitaa vaan pärjää parhaiten keskustassa. Jopa Stalin asemoi itsensä kommunistisen puolueen keskustaan aikoinaan.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ansiokkaassa listauksessasi ehkä merkittävin sana on "heittävä". Putinin urheilulaji on nimittäin judo, jossa presidentillä epäilemättä on kaikenvärisiä vöitä - ansaitusti.

Kaiken luetellun ohella Putin on harras ortodoksikristitty, mikä miehen taustaan (NKP, KGB...) nähden on yllättävänpuoleinen vakaumus.

Toimituksen poiminnat